yle.fi

Söitkö sinä tänään lounaaksi Ross 508 -broilerihybridiä? Suomessa syödään 85 miljoonaa kiloa broileria vuodessa ja kaikki broilerit ovat joko mallia Ross 508 tai Ross 308. Tämä lounaspöytien herkku on jalostettu kasvamaan räjähdysmäisesti kuudessa viikossa teurasvalmiiksi. Tulevaisuuden broileri voi syntyä vaikka viljasta.

2000-luvun broilerintuotanto Suomessa pyrkii äärimmäiseen tehokkuuteen
ja lintujen nopeaan kasvuun. Suomalainen kuluttaja haluaa broilerinsa
vaaleana rintafileenä tai suikaleina, joten vastaus kysyntään on
amerikkalaisen Aviagen-yhtiön kehittämä Ross 508 broilerihybridi.

Broilerihybridi on kehitelty tarkasti suomalaiskuluttajan vaatimuksiin: se kasvaa nopeasti ja oikeista paikoista. Ross 508 –hybridiä syötetään kasvattamossa jatkuvasti. Lintujen yön pituus tehdään keinovalolla muutaman tunnin mittaiseksi, jotta ne söisivät suuren osan vuorokaudesta. Kuudessa viikossa Ross 508 on kasvanut 1.7kg painoiseksi, jolloin se on valmis teurastettavaksi. Sen ruumis on suunniteltu nimenomaan paloittelua varten; rintalihakset ovat Ross 508:n suurin ruumiinosa, joten niistä riittää fileitä ja suikaleita.

Kovin paljon kuutta viikkoa pidempään Ross 508 ei eläisikään, ellei sen ruuan määrää rajoitettaisi ja liikuntaa lisättäisi. 1970 ja -80 -luvuilla broilereiden jalostaminen johti ylisuuriin rintalihaksiin, mikä vaikeutti lintujen pystyssä pysymistä.

Broileria marinadissa

Suomalaiset pitävät Ross 508:sta marinadissa. Noin neljä viidesosaa kaikesta Suomesta myydystä broilerista myydään marinoituna. Kariniemi-yhtiön kymmenen vuotta sitten kehittämät broilerisuikaleet hunajamarinadissa on edelleen suomalaisten suosikkituote. Yli puolet kaikesta marinoidusta broilerista on hunajamarinoitua.

90-luvun alussa Kariniemi toi kauppoihin myös valkosipuli- ja mandariinimarinoidut broilerisuikaleet. Makeahkot marinadit myyvät Suomessa hyvin, toisin kuin etikkaiset tai kirpeät maut. Marinadien tuotekehittely on kuitenkin siirtymässä kohti läpikuultavia maustekastikkeita.

- Asiakkaat haluavat nähdä tuotteen, sanoo Kariniemen brändijohtaja Anne Puisto.

Sekä Puiston että Saarioisten markkinointijohtajan Ritva Mäenpään mukaan yksinkertaiset, selkeät maut ovat tulossa.

- Tuotteen nimestä pitää tunnistaa, mistä mausta on kysymys, sanoo Mäenpää.

Marinoidun lihan ylivaltaa nakertaa myös marinoimaton broileri, jonka suosio on ollut kasvussa viime vuosina.

Mummobroilerit lennolla Skotlannista

Broilerin tuotannosta on kehittynyt tehokasta ruokateollisuutta viidessäkymmenessä vuodessa. Yksi suurista toimijoista alalla on yhdysvaltalainen Aviagen-yhtiö, joka kauppaa jalostamiaan broilereita ympäri maailman.

Suomeen Aviagenin Ross-mallisia broilerihybridejä tuo Suomen Broiler Oy, joka hakee linnut Skotlannista. Yhtiö tuo maahan kolme kertaa vuodessa 20 000 Ross-broileria, jotka ovat isovanhempia suomalaisiin ruokapöytiin päätyville broilereille. Lähes kaikki Suomen broilerit ovat kotoisin Aviagen Broiler Breedersista Skotlannista, mistä ne lennätetään charter-lennolla Suomeen.

Nämä skotlantilaiset isovanhemmat munivat munia, joista haudotaan emoja. Näiden Ross-emojen munista haudotaan untuvikkoja, jotka päätyvät suomalaisiin kasvattamoihin. Yhdessä erässä kasvatustilalle viedään noin 15 000 Ross-poikasta, ja koko parvi lähetetään noin puolentoista kuukauden päästä yhtä aikaa myös teurastettavaksi (ns. all in - all out -menetelmä).

Salakuljetuksella edelläkävijäksi

Nykyinen tehokas broilerintuotanto alkoi Suomessa varsin erikoisella tavalla. Maataloudesta kiinnostunut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Juuso Walden oli maistanut Lontoossa maukasta vaaleaa Sussex-broileria. Hän halusi käynnistää broilerintuotannon myös Suomessa, mutta arveli että tulli ei anna lupaa broilerinmunien tuontiin.

Niinpä hän antoi metsäteollisuusyhtiönsä urheilujoukkueelle tehtäväksi salakuljettaa broilerinmunia Lontoon kilpailumatkalta vuonna 1958. Urheilijat kuljettivat 1500 broilerinmunaa Seutulaan, josta ne vietiin hautomoon Simpeleelle.

Salakuljetus jatkui ja parhaimmillaan Simpeleellä oli 8000 lintua. Toiminta ei ollut taloudellisesti kannattavaa, joten paperitehtaan erikoinen sivubisnes lopetettiin 60-luvun välissä. Waldenista tuli kuitenkin yksi broilerintuotannon edelläkävijöistä.

Syntyykö tulevaisuuden broileri laboratoriossa?

Suomessa syötiin Ross-broileria vuonna 2009 yhteensä 83.9 miljoonaa kiloa, mikä tekee keskimäärin 16kg broileria per suomalainen. Kaikesta maailmassa syödystä lihasta noin kolmasosa on siipikarjaa.

- Broileri on ympäristönäkökulmasta se parempi vaihtoehto. Se kasvaa suorastaan räjähdysmäisesti, sanoo lihankulutusta tutkinut Markus Vinnari Itä-Suomen yliopistosta.

Ympäristönäkökulmasta parasta olisi, jos viljaa syövää ja metaania ulostavaa Ross-broileria ei kasvatettaisi laisinkaan. Niinpä maailmassa kehitetään jo keinolihaa, joka maistuu, näyttää ja tuntuu broilerilta, mutta ei ole sitä.

Muun muassa Missourin yliopiston professori Fu-Hung Hsieh on kehittänyt soijasta tehtävää tuotetta, joka kelpaisi kanahampurilaiseen. Prosessissa soijaproteiiniin lisätään kana-aromien lisäksi mm. kuituja, joiden avulla pyritään saamaan soijapaloihin ”kanamaista” suutuntumaa.

Tämä ”tulevaisuuden broileri” on myös terveellistä; soijaproteiini vähentää sydäntautien riskiä ja kuiduilla tiedetään olevan paljon hyviä vaikutuksia elimistössä.

Itä-Suomen yliopiston Markus Vinnari kuitenkin toppuuttelee innokkaimpia visionäärejä.

- Se, että keinolihaa pystytään luomaan, on vasta ensimmäinen askel. Teollinen tuotanto onkin jo toinen juttu.

Lisäksi ihmiset pitäisi saada vielä syömään uutta tuotetta. Vinnarin mukaan ruoka on lopulta niin paljon muutakin kuin vain pala lihaa lautasella.


Toimittajat: Ville Alijoki ja Seija Aunila

Lähteet

Kommentoi artikkelia

Takaisin artikkeliin

Kommentteja

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Ei kommentteja

Broileri

on lihantuotantoon kasvatettu kana (tai kukko). Broilerikana on tarkoitukseen Skotlannissa 1950-luvulla jalostettu risteytys, joka kasvaa nopeasti. Lähde: Wikipedia

Kana

(Gallus gallus domesticus) on kanalintujen lahkoon kuuluva kesytetty lintu. Kana on yksi yleisimmistä kotieläimistä lähes kaikkialla maailmassa. Kana polveutuu tiettävästi aasialaisesta punaviidakkokanasta (Gallus gallus). Lähde: Wikipedia

Broileri-hybridi

  • Kehitetty lihantuotantoon
  • Emot munivat useita munia
  • Sisältää paljon vaaleata rintalihasta
  • Emot hävitetään muninnan jälkeen
  • Hybridi noin kuuden viikon ikäiseksi
  • Syö viljapohjaista rehuseosta
  • Erittäin mieto kananmaku
  • Saavuttaa 1,7kg painon
  • Jalat kehitetty kannattelemaan lihasmassaa

Punainen viidakkokana

  • Broilerin kantamuoto
  • Syö etupäässä siemeniä
  • Elää villinä Kaakkois-Aasiassa
  • Naaras munii kerran vuodessa
  • Koiras värikäs, punainen heltta
  • Maistuu riistalle vrt. peltopyy
  • Nopeat lihakset
  • Naaras ruskeankirjava

Broilerinkulutus henkeä kohden (kg) Suomessa vuosina 1970–2009. Tilastointitapaa on muutettu takautuvasti vuodesta 2008 alkaen.

Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy ja Siipi.net

Broileria teurastettiin
lukiessasi tätä artikkelia

  • MIN
  •  
  • S
  •  
  • SS
  • :
  • :