Arviolta 86 prosentilla norjalaisista on Facebook-tili, käy ilmi Nordnetin kyselystä. Norjalaisten osuus päihittää selkeästi suomalaisten edustuksen yhteisömediassa. Myös ruotsalaiset kiilaavat heittämällä suomalaisten ohi. Ruotsalaisista 73 prosenttia kertoo olevansa Facebookissa, kun taas suomalaisten osuus jää 64 prosenttiin.

Tyypillisin suomalainen FB-tilin haltija näyttäisi olevan 18-24 -vuotias nainen, joka asuu Etelä- tai Länsi-Suomessa. Epätodennäköisin käyttäjä on puolestaan 56-70 -vuotias itäsuomalainen mies.

Suomen osuutta muihin Pohjoismaihin verrattuna laskee yli 36-vuotiaiden vähäinen määrä. 18-35 -vuotiaista suomalaisista yli 80 prosenttia kertoo olevansa Facebookissa. 36-55 -vuotiaista FB-tili on 61 prosentilla ja heitä vanhemmilla noin 45 prosentilla.

Itäsuomalaisista hieman yli puolet FB:ssä

Innokkaimpia FB-tilien hankkimiseen ovat olleet etelä- ja länsisuomalaiset. Heistä 66 prosenttia kertoo olevansa Facebookissa. Listauksen häntäpäässä sen sijaan ovat itäsuomalaiset, noin 58 prosentin edustuksella.

Sama Pohjoismaiden välinen järjestys toistuu Nordnetin kyselyn mukaan myös pian pörssiin listautuvan yhtiön osakkeiden ostoinnossa.

Suomalaisista 18 prosenttia kertoo, että voisi ajatella ostavansa FB:n osakkeita. Norjalaisista 24 ja ruotsalaisista 23 prosenttia kertoo voivansa harkita ostoa.

Tutkimukseen vastasi Suomessa 1 022 henkilöä, ja sen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.

Eurosta eroaminen voisi lähteä liikkeelle niin, että jonain perjantai-iltana markkinoiden sulkeuduttua Kreikan johto ilmoittaisi EU:johtajille: Otamme käyttöön uuden valuutan emmekä maksa velkojamme sovitusti.

Samalla valuuttapaon estämiseksi kreikkalaisten talletukset pankeissa jäädytettäisiin ja rajavalvonta ryhtyisi estämään eurokassien kuljettamisen ulkomaille.

Kansalaiset määrättäisiin vaihtamaan kaikki liikkeellä olevat eurot uuteen valuuttaan eli leimauttamaan rahansa uusiksi kreikkaeuroiksi. Leimattuja euroja käytettäisiin niin kauan, kun uudet setelit ja kolikot on saatu painettua.

Kaikki varat ja velat muutettaisiin uuteen valuuttaan, jonka arvo romahtaisi samantien, kun Euroopan markkinat aukeaisivat.

Muutos lamauttaisi Kreikan talouden joksikin aikaa varsin totaalisesti. Kaupankäynti vaikeutuu, yrityksiä kaatuisi, työttömyys kasvaisi ja tuontitavaroiden hinnat nousisivat jyrkästi, jos niitä ylipäätään enää saisi mistään.

Valtio voisi lainata tässä tilanteessa rahaa vain omalta keskuspankiltaan.

- Kreikan  kilpailukyky paranisi, turismi Kreikkaan on halvempaa ja tämä ajanmittaan auttaisi Kreikkaa uuteen kasvuun. Toisaalta tämä voi päätyä huonosti, jos seurauksena on räjähdysmäinen inflaatio, jota ei kontrolloida ollenkaan, sanoo ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.

Tolkuton rahanpainaminen ei siis auta, vaan Kreikka joutuisi jatkamaan menoleikkausia ja veronkorotuksia, koska sillä ei ole riittävästi verotuloja palkkojen ja eläkkeiden maksuun tai koulujen ja sairaaloiden pyörittämiseen.

Kreikka joutuisi myös palaamaan neuvotteluihin EU:n, IMF:n ja EKP:n kanssa, koska eivät velat ole minnekään kadonneet. Eivätkä Euroopasta huolet palon leviämisestä.

- Isompi ongelma voi olla vielä se, että syntyy talletuspakoja esim. espanjalaisista ja italialaisista pankeista, kun on nähty, että Kreikka-sijoitukset ovat arvoltaan heikkoja ja tämän estämiseksi varmastikin maiden viranomaiset, hallitukset, EU ja EKP tekevät kaikkensa, ETLAn toimitusjohtaja Vesa Vihriälä toteaa.

Aika pian sitten nähdään, jääkö Kreikka varoittavaksi esimerkiksi eli riittävätkö kriisirahastojen, valtioiden ja pankkien ja viime kädessä Euroopan keskuspankin muskelit pitämään euroalueen kasassa ja euron olemassa.

Yle Uutisten kello 20.30 tv-lähetyksessä ilmeni häiriö keskiviikkona. Vian vuoksi televisioiden kuvaruutu pimeni kolmeksi minuutiksi.

Häiriön syynä oli studioautomaatioon liittyvä tekninen ongelma, jonka syytä selvitetään.

Yle Uutisten uutispäätoimittaja Jouni Kemppainen pahoittelee häiriötä.

Norjan joukkosurmat viime kesänä toteuttanut Anders Behring Breivik teloitti uhrinsa iloinen ilme kasvoillaan, verilöylyssä hengissä selvinneet kertoivat keskiviikkona oikeudessa. Uhrejaan ampuessa Breivik myös karjui omaa taisteluhuutoaan. Todistajien mukaan Breivikin ilme vaihteli välillä iloisesta vihaiseen kun hän ampui uhrinsa yksi toisensa jälkeen.

Iskuista selvinnyt, 20-vuotias Glenn Martin Waldenstroen kertoo Breivikin ilmeen olleen mielipuolinen. Breivik ampui Waldenstroenia kasvoihin Utøyan saarella.

- Breivik näytti vihaiselta ja hymyili samaan aikaan, Waldenstroen sanoi.

Waldenstroen pyysi oikeudelta, että Breivik poistetaan oikeussalista enne hänen todistustaan. Waldenstroen sanoi, ettei hän kykene todistamaan Breivikin läsnä ollessa.

- Kuulin huutoa, mutta en kyennyt erottamaan sanoja, 17-vuotias Utøyan saarelta hengissä selvinnyt Ingvild Leren Stensrud kertoi.

Stensrud haavoittui Breivikin luodeista jalkaan ja olkapäähän, mutta selvisi, koska yksi Breivikin uhreista kaatui hänen päälleen ja Breivik todennäköisesti luuli myös Stensrudin kuolleen.

Stensrud ja Waldenstroen olivat Utøyan saarella sijaitsevassa kahvilassa Breivikin ampuessa heitä.

Stensrud kertoi, että Breivik varmisti, että kaikki hänen uhrinsa olivat varmasti kuolleet ampumalla heitä lopuksi päähän.

Breivik voi joutua kiven sisään loppuiäkseen

Breivik kertoi oikeudessa, että hänen alkuperäinen tarkoituksensa oli lopettaa ampuminen kahvilasta poistumisensa jälkeen. Breivik soitti hätäkeskukseen yhdeltä uhreistaan ottamalla puhelimella. Ruuhkautunut hätäkeskus ei kuitenkaan ehtinyt poimia puhelua ja häntä pyydettiin jättämään viesti.

Puhelun jälkeen Breivik jatkoi ampumista huutaen taisteluhuutoaan ”Tulette kuolemaan tänään marxilaiset”. Breivik ei huomioinut anomuksia uhreiltaan, jotka pyysivät Breivikiä säätämään heidän henkensä.

Oikeuden tavoitteena on selvittää, oliko Breivik syyntakeinen toteuttaessaan joukkomurhat viime heinäkuussa.

Oikeudenkäyntiä on määrä jatkaa kesäkuun puolivälissä. Mikäli Breivikin todetaan syyntakeiseksi, häntä odottaa 21 vuoden vankeustuomio, jota voidaan jatkaa, mikäli hänen todetaan yhä olevan vaarallinen.

Reuters

Suomen mahdollisten Kreikka-tappioiden ennakointi tunnustetaan vaikeaksi sekä hallituksessa että oppositiossa. Oppositio uskoo kuitenkin hallitusta enemmän talousasiantuntijoiden arvioihin. Niiden mukaan valtiovarainministeriön arviot tappioista ovat liian pieniä.

Yle Uutisten eilen haastattelemat tutkimuslaitosten talousasiantuntijat puhuivat menetyksistä, jotka voivat nousta miljardeihin euroihin. Osa Radiouutisten haastattelemista poliitikoista oli samoilla kannoilla, osa taas oli sitä mieltä, että veikkailu on liian varhaista.

Eniten talousviisaiden arvioihin luottivat tänään keskiviikkona eduskunnassa perussuomalaiset.

- Perussuomalaiset luottavat eniten professori Vesa Kanniaisen arvioihin, joiden mukaan tappiot olisivat 2-3 miljardin luokkaa. Valtiovarainministeriön arvio on liian toiveikas, arvioi  perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pikko Ruohonen-Lerner.

Keskustalla kannanottaminen oli jo vaikeampaa, sillä rahaa Kreikalle annettiin jo edellisen, keskustavetoisen hallituksen aikana.

Kimmo Tiilikainenkin kallistui kuitenkin taloustutkijoiden puolelle.

- Jaan taloustutkijoiden arvion, että puhutaan mieluummin muutamasta miljardista kuin yksittäisistä sadoista miljoonista. Kyllä siinä taakkaa riittää edelliselle hallitukselle, nykyiselle hallitukselle sekä Suomen Pankille, Tiilikainen sanoi.

"

Arviot perustuvat veikkailuun"Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ei ollut valtiovarainministeriön ja talousasiantuntijoiden arvioiden erosta moksiskaan. Kataisen mukaan oikeita lukuja ei tiedä nyt kukaan.

- Erilaisia arvioita voi tehdä, mutta kukaan ei tiedä mikä totuus on. Kaikki on perusteltuja arvioita, kaikki perustuvat johonkin veikkaukseen, Katainen kiteytti.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) myötäilee Kataista.

- Kysymys on spekulatiivisista arvioista, jotka perustuvat siihen mitä Kreikan tilanteessa voi tapahtua ja minulla ei ole sellaista asemaa, että voisin lähteä spekulaatioihin mukaan, vaan me pyrimme välttämään, että ne toteutuvat, Niinistä painotti.

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) haluaisi uskoa valtiovarainministeriöön. 

- Yleensä ottaen olen luottanut valtiovarainministeriön arvioon, meillä on siellä päteviä virkamiehiä, mutta varmasti tämänkaltaisessa tilanteessa on niin paljon liikkuvia tekijöitä ja sellaisia avoimia kysymyksiä, että arviot voivat vaihdella, Räsänen sanoi.

Helsingin  käräjäoikeus on vanginnut 8-vuotiaan tytön kuolemasta epäillyn miehen ja tämän naisystävän.

34-vuotiasta miestä ja hänen 47-vuotiasta naisystävänsä epäillään törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Juha Rautaheimo on vaitonainen tapauksen yksityiskohdista.

- Esitutkinta on vasta alkutekijöissään, ja siksi en voi tutkintaa vaarantamatta vielä kertoa poliisin tähänastisista havainnoista. Kuulemme ja kuulustelemme vielä monia ihmisiä.

Rikoksesta epäilty mies on tytön isä. Nainen puolestaan on miehen nykyinen tyttöystävä, mutta ei tytön äiti.

Rikosepäilyt heräsivät varhain äitienpäivän vastaisena yönä.

- Kun poliisi saapui itähelsinkiläiseen kotiin, kaikki kertomukset eivät täsmänneet poliisin tekemien havaintojen kanssa, Rautaheimo sanoo.

Rautaheimo ei suostu kertomaan, oliko kyse ruumiillisesta väkivallasta vai esimerkiksi huumaamisesta.

- Oikeuslääketieteelliset tutkimukset antavat aikanaan vastauksen siihenkin kysymykseen.

Oulun yliopiston intendentti Marko Mutanen ja tutkija Panu Välimäki eivät anna hyvää arvosanaa jokakeväiselle hyttysennusteuutisoinnille. Tämä kevät ei tee heidän mukaansa poikkeusta, hyttysennusteita on uutisoinut mm. Yle Uutiset huhtikuussa.

Tutkijoiden mukaan hyttysennusteet eivät perustu tutkittuun tietoon. Ne ovat lähestulkoon puhdasta arvailua - parhaimmillaan valistunutta arvailua.

Hyttysennusteet ovat lähteneet siitä lähtökohdasta, että hyttyspopulaatioiden runsautta selittää suoraan sopivien elinlammikoiden määrä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että hyönteiskantojen runsauteen vaikuttavat monet muutkin osatekijät, esimerkiksi pedot, loiset ja taudit.

- Hyttysennusteet perustuvat äärimmäisen yksinkertaistettuun visioon hyönteispopulaatioiden runsauteen vaikuttavista mekanismeista. Siksi ei ole edes odotettavissa, että osumatarkkuus osoittautuisi kovin hyväksi.

Lisäksi Suomessa on kaikkiaan noin 40 hyttyslajia, eivätkä ne käyttäydy samalla tavalla, vaikka olosuhteet olisivat samanlaiset. Eri populaatioiden kannankehitykset voivat poiketa paljonkin toisistaan.

- Hyttysennusteet nykyisessä muodossaan eivät ole tiedettä. Ne pitäisi uutisoida kansanhupina eikä tutkimukseen perustuvana tietona. Lukuisat hyönteistutkijat tuottavat Suomessa paljon kiinnostavaa hyönteisiin liittyvää oikeaa tutkimustietoa, josta voisi uutisoida.

S-ryhmä aloittaa bonusyhteistyön kuntosalien kanssa. Bonusyhteistyökumppanina oleva Easy Fit -kuntosaliketju pyrkii avaamaan lähiaikoina yli 10 kuntokeskusta.

Kuntokeskukset tulevat S-ryhmän hotellien yhteyteen. Ensimmäinen tällainen kuntokeskus avautuu Poriin kesän aikana.

- Yökerhot ovat kuolemassa hotelleissa, joten niihin jää tyhjiä tiloja, perustelee Lady Line -kuntosaliketjun varatoimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaari yhteistyötä.

Yle Uutisten Suora linja panostaa vuorovaikutukseen jatkossa entistäkin voimakkaammin.

Katsojilla on mahdollisuus saada oma videokommenttinsa päivän aiheista suoraan tv-lähetykseen. Kommentteja toivotaan varsinkin Suoran linjan tuleviin juttuihin ja aiheisiin, mutta videolla saa myös kertoa oman mielipiteensä siitä, mikä aihe ohjelmassa tulisi nostaa esille.

Nasevimmat videokommentit nostetaan illan tv-lähetykseen, ja ainakin alkuvaiheessa kaikki Suoran linjan vastaanottamat asialliset videot pyritään julkaisemaan ohjelman Facebook-sivuilla ja Twitterissä.

Aluksi kommentteja pyydetään YouTuben kautta. Kommenttien maksimikesto on 30 sekuntia.

Lyhyet ohjeet videokommentin tekoon

Tarvitset tietokoneen, jossa on web-kamera ja mikrofoni. Monissa tietokoneissa nämä ovat valmiina, joihinkin ne on hankittava erikseen.

Mene videopalvelu YouTubeen (www.youtube.com) ja luo itsellesi oma käyttäjätunnus, jossa sinulla ei vielä sellaista ole.

Nauhoita videosi YouTubeen – ja muista aikaraja! Tarkista myös, että valaistus on kunnossa ja että videolle ei tule liikaa taustameteliä.

Kun olet valmis, anna Youtuben käsitellä video ja julkaise se sitten YouTubessa. Laita videolle selventävä otsikko ja merkitse se julkiseksi.

Julkaistuasi videon kopioi sen linkki ja lähetä se Suoran linjan toimitukselle Facebookissa, Twitterissä tai sähköpostilla suoralinja@yle.fi. Voit myös kopioida linkin Suoran linjan shoutbox-laatikkoon nettisivuillamme.

Voit katsella ohjeet myös videona, linkki alla.

HKL:n johtokunta päätti sopimuksen purkamisesta keskiviikkona. Sopimuksesta on neuvoteltu tiiviisti viimeisen kahden viikon ajan. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta sanoo, että HKL ja Siemens eivät kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen yhteistyön jatkamisesta.

HKL:n mukaan sopimuksessa ajauduttiin umpikujaan, kun Siemens ei kyennyt toteuttamaan automatisointia kilpailutuksessa sovittuun hintaan.

Uusi kilpailutus kulunvalvonnasta

HKL käynnistää seuraavaksi metron kulunvalvonnan kilpailuttamisen.

Uusi kulunvalvontajärjestelmä ei mahdollista automaattiajoa, mutta antaa mahdollisuuden metroliikenteen laajentamiseen.

Kilpailutus on määrä saada valmiiksi ensi syksynä.

Vuosien neuvottelut eivät tuottaneet tulosta

HKL on neuvotellut Siemensin kanssa automatisoinnin ongelmista ja viivästyksistä keväästä 2010 asti.

Viime vuoden heinäkuussa Siemens ehdotti, että täysautomaattisen metron sijaan se toimittaisi Helsinkiin niin sanotun puoliautomaattijärjestelmän. Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet sopuun myöskään puoliautomaattisesta metrosta. Kiistaa on ollut muun muassa turvallisuuskysymyksistä.

Metron automatisointia on määrä käsitellä uudelleen junien uusimisen yhteydessä vuonna 2025.

Länsimetro Oy on kiistänyt, että automatisoinnin viivästyminen vaikuttaisi metron rakentamiseen.

Edessä pitkä oikeudenkäynti

HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta kertoo, että edessä on pitkä ja mutkikas oikeudenkäynti. HKL uskoo olevansa vahvoilla lakituvassa.

Kapitalismin vastaisia valtausleirejä on purettu keskiviikkona eri puolilla Eurooppaa. Saksan finanssikeskus Frankfurt seisahtui Occupy-leirin tyhjennyksen ajaksi, kun muun muassa metroasemat ja Commerzbankin kaksi pilvenpiirtäjätoimistoa suljettiin. Irlannin Galwayssa purettiin maan viimeinen elossa sinnitellyt leiri, kun taas Moskovassa mielenosoitusaukion tyhjennys johti kymmeniin pidätyksiin. Frankfurtissa oikeus antoi luvan leirin hajottamiseen Euroopan keskuspankin luona, kuuluisan euromerkkipatsaan juurella. Mielenosoittajat olivat suunnitelleet perjantaille ihmismuureja pankkien eteen. Keskiviikkona monen pankin työntekijä sai jäädä luvan kanssa kotiin yhteenottojen välttämiseksi. Poliisi ohjeisti töihin välttämättä haluavia pukeutumaan johonkin muuhun kuin pukuun.

Pidätyksiä oli poliisin mukaan lopulta kymmenkunta ja aukio oli tyhjennetty puoleenpäivään mennessä.

Talouden ylivaltaa vastustava Occupy-liike sai alkunsa viime syyskuussa New Yorkissa Wall Streetin pörssikadulla. Yhdysvalloissa liike on jäänyt hajanaiseksi alkuperäisleirin purkamisen jälkeen.

Frankfurtiin pystytettiin ympärivuorokautinen hiljainen mielenosoitus Euroopan keskuspankille pian amerikkalaisesimerkin jälkeen.

Galway siistiksi ennen purjehduskisaa

Irlannissa kuukausia kestänyt Galwayn Occupy-leiri tyhjennettiin niin ikään keskiviikkoaamuna, kertoo sanomalehti Irish Times. Päätös leirin hajottamisesta tuli purjehdustapahtuma Volvo Ocean Racen finaalin lähestyessä. Suurin leiri Dublinissa purettiin Pyhän Patrikin päivän juhlallisuuksien alla maaliskuussa.

Viranomaisten päätöksen perusteena oli, etteivät Galwayn asukkaat ole kuukausiin saaneet käyttää Eyren aukiota, ja että sinne pystytetyt mielenosoittajien rakennelmat ovat turvallisuusriski. Tyhjennyksessä yksi vastaan hangoitellut aktivisti pidätettiin.

Moskovan leiriä suljettaessa poliisi on sitä vastoin ottanut kiinni ainakin 23 mielenosoittajaa keskiviikkona. Mielenosoittajat olivat istuneet hienostoalueen bulevardilla kahdeksan päivää, saman ajan kuin Vladimir Putin on ollut jälleen Venäjän presidenttinä.

Moskovalaisprotestoijat siirtyivät saman tien uuteen paikkaan Stalinin aikaisen pilvenpiirtäjän helmaan.

- Kukaan ei voi kieltää kansalaisia istumasta penkeillä, laulamasta lauluja ja puhumasta elämästä, kommentoi opposition kansanedustaja Ilja Ponomarjov venäläisuutistoimisto RIA Novostille.

Hänen mukaansa aktivistit vain vaeltaisivat kolmanteen ja neljänteen puistoon, jos uusikin leiri puretaan.

AFP, AP

Hovioikeus sai kuulla Anton Salosen huoltajuudesta käydyssä oikeudenkäynnissä Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia. Presidentti Putinin lausunto asiasta kuultiin nauhoitteelta, joka on aiemmin esitetty Venäjän televisiossa.

Anton Salosen suomalainen isä Paavo Salonen ja venäläistaustainen äiti Rimma Salonen ovat kiistelleet Antonin huoltajuudesta jo kuuden vuoden ajan. Ennen Vaasan hovioikeuden käsittelyä oikeusasteet ovat päätyneet antamaan huoltajuuden Antonin isälle.

Hallitus on hyväksynyt Metroradion koko osakekannan myymisen Sanoma Entertainmentille. Se antoi määräysvallan muutoksesta tänään ennakkopäätöksen.

Kaupan myötä yhdistyvät kaupallisen radion kolmanneksi suurin ja neljänneksi suurin toimija. Metroradion kanavia ovat valtakunnalliset Radio SuomiPOP ja Groove FM sekä pääkaupunkiseudulla kuuluva Metro FM. Sanoman kanavia puolestaan ovat valtakunnalliset Radio Rock ja Radio Aalto sekä pääkaupunkiseudun Radio Helsinki.

Kreikan uusien parlamenttivaalien päivämääräksi on varmistunut 17. kesäkuuta.

Vaaleihin asti toimivan väliaikaishallituksen pääministeriksi on nimitetty Kreikan korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Panagiotis Pikrammenos. Pikrammenos sanoo uutistoimisto AFP:lle valitsevansa väliaikaishallitukseen 12-13 jäsentä, joiden joukossa on tuomareita ja entisiä ministereitä.

Presidentti Karolos Papoulias neuvotteli väliaikaishallituksesta tiistaina iltapäivällä puolueiden johtajien kanssa. Väliaikaishallitus ei tee poliittisia päätöksiä, vaan ainoastaan luotsaa maata uusiin vaaleihin saakka.

Kreikassa joudutaan järjestämään uudet vaalit, koska yritys virkamieshallituksen muodostamiseksi kaatui tiistaina. Hallitusta yritettiin saada aikaiseksi ilman tulosta toukokuun 6. päivänä järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen. 

Uusimmissa mielipidetutkimuksissa radikaali vasemmistopuolue Syriza on saanut eniten kannatusta. Syriza on ilmoittanut, ettei se hyväksy Kreikan säästöpakettia.

Toukokuun vaaleissa Syriza oli toiseksi suurin puolue.

Reuters, AFP

Remontilla varmistetaan, että Olympiastadion pystyy tulevaisuudessa isännöimään kansainvälisiä suurtapahtumia.

- Palloliitto on hakenut vuoden 2018 ja 2019 jalkapallon Eurooppa-liigan finaalia Helsinkiin juuri sillä perusteella, että meillä on kunnostettu, historiallinen stadion käytössä, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki toteaa.

Stadionin nykyiset tilat, pintarakenteet sekä tekniset järjestelmät ovat tulleet tiensä päähän.

-  Remonttiin sisältyy se, että olympiastadion katetaan ja se voi toimia kansainvälisenä areenana, Arhinmäki jatkaa.

Tänä vuonna käynnistyvän remontin kustannuksiksi on arvioitu lähes 200 miljoonaa euroa. Hankkeen pitäisi valmistua vuonna 2018. Arhinmäen mukaan Guggenheim Helsinki ei kilpaillut missään vaiheessa olympiastadionin rahoista.

- On ihan selvää, että olympiastadionin perusparannukseen, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, on kansan selkeä tuki takana, Athinmäki toteaa.

Olympiastadionin perusparannus on hallitusohjelmassa.

Hanketta alkaa valvoa ohjausryhmä, jossa on sekä valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Helsingin kaupungin että Stadion-säätiön edustajat.

Helsingin olympiastadion valmistui kesäkuussa 1938 vuoden 1940 Helsingin olympialaisiin, joita ei koskaan pidetty.

Rakennuksen suunnitteli Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti.

Helsingin olympiastadionilla pidettiin vuoden 1952 olympialaiset.